Taaperon taskulliset velourhousut

Taaperon housuista oli helppo aloittaa, kun uskaltauduin ompelukurssille ilman mitään pohjatietoja. Ensimmäiseksi työksi kun oli valittava jokin mahdollisimman yksinkertainen ja nopea vaate, jotta innostus ei lopahtaisi heti alkuunsa…

Taaperon taskullisista velourhousuista tuli pian lempparini. Idea syntyi yksistä me&i:n veloureista, joissa on hauskat päälleommellut taskut. Toiset pirtsakan limenvihreät velourhousut taas olivat vauvanvaatekaapin kulmakivi koossa 56, ja sittemmin olen etsinyt kaupasta vastaavia tuloksetta. Vihdoin sain itse tekemällä uudet taskulliset versiot koossa 92 noin puolitoistavuotiaalle. 

Näiden velourhousujen kaava taitaa olla alun perin trikooleggingseiksi tarkoitettujen polvipaikkahousujen kaava (Ottobre 6/2013), josta on taitettu pois senttejä sekä vyötäröltä että lahkeista resoreiden lisäämisen vuoksi. Taskukappaleen kaavan mitat ovat noin 14 x 14 cm. Taskun kaava on piirretty valmiiden housujen päältä sellaisenaan ilman alkuperäisen version rypytyksiä, joten taskua kannattaa jättää hieman pussitetuksi paikoilleen sommittelun yhteydessä.

Taskun yläreuna on huoliteltu parin sentin käänteellä ja tasku on kiinnitetty koristeompeleella (hunajakenno-ommel), jolloin muut reunat voi hyvin jättää rosoisiksi ilman huolittelua. Tasku sijoittuu enimmäkseen eteen, jolloin muutama sentti yläreunasta mitattuna jää takalahkeen puolelle. 

Näitä taskuhousuja on tarkoitus tehdä pojalle useammatkin. Nyt on valmiina myös keltaisella piristetyt harmaat, joissa muuten erivärinen taskukappale toimisi hyvin! Pitkät resorit sekä lahkeissa että vyötäröllä antavat housuille reippaasti käyttöikää, kun valitsee alkuun reilumman koon. Lökömalli vain muuttuu tyköistuvammaksi. 

Limenvihreää velouria jäi vielä jäljelle odottelemaan inspiraatiota tehdä vaikkapa huppari housujen kaveriksi. Tarpeeksi helppoon vetoketjullisen hupparin kaavaan en ole kuitenkaan vielä törmännyt, joten katsotaan mahtaako hupparihanke ehtiä pariksi enää tämän koon housuille!

Neulatyyny ranteeseen kierrätysmateriaaleista

Koska ompelu ei kuulunut harrastuksiini viime vuosina – tai no, tarkalleen ottaen tällä vuosikymmenellä eikä edelliselläkään – en omistanut neulatyynyä. Ensimmäiset kerrat ”ompelukerhossa” sujuivatkin nuppineuloja siihen alkuperäiseen muovilootaan tiputellen ja sieltä noukkien. Kunnes ymmärsin tarvita neulatyynyn sormia säästämään. 

Käytännöllisimmältä vaihtoehdolta kuulosti ranteeseen kiinnitettävä neulatyyny, johon selkeä ohje ja niin sanotut kaavatkin löytyivät englanninkielisestä Madmim-blogista. 

Neulatyynyyn tarvitaan siis kankaasta kaksi pyörylää, isompi ja pienempi, täytettä (tässä versiossa vanua), leveää kuminauhaa ja esim. vauvanruokapurkin kansi. Kaava taitaa sopia paremmin vähän isommalle kannelle, mutta meillä vaihtoehtoina oli valkosipulia tai chiliä sisältäneet purkit, joten useamman tiskaustuokion jälkeen valinta neutraalin hedelmäpiltin hyväksi oli helppo.

Ensin pienempi pyörylä harsitaan ympäri, vedetään langasta suppuun ja harsitaan tiukasti kiinni kannen päälle. Isompi pyörylä harsitaan samoin ja tungetaan täyteen esim. vanua tai muuta sopivaa täytettä, jota saa laittaa aivan reippaasti niin että tyynystä tulee napakka.

Kuminauha ommellaan rinkulaksi ja asetetaan pohjan ja tyynyn väliin, jonka jälkeen palaset kiinnitetään toisiinsa käsin ommellen ja tadaa, valmista on. Kiinnityskohtaan voi vielä halutessaan liimata koristenauhan sauman peitoksi, mutta tämän version materiaaleihin nauha ei olisi nätisti istunut. 

Kannattaa ommella palaset toisiinsa kaksinkertaisella langalla ja kuminauhan kohdalta ehkä vielä koko liitoskohdan ympäri (ylä- ja alapuolelta), sillä se voi joutua kovalle rasitukselle. Ranneneulatyynyä varten kannattaa valita joustavampaa laatua oleva kuminauha. Turhan jäykkä kuminauha jää helposti liian pitkäksi jolloin se ei kiristy tarpeeksi ranteen ympärille pysyäkseen paikallaan. 

 

Tämä kätevästi mukana kulkeva ranneneulatyyny valmistui kierrätysmateriaaleista: Kankaaksi uhrasin tilkun kirppikseltä hankitusta tekstiilistä, kuminauha oli samoin vanha kirppisostos, vanutäytteen pelastin vanhasta tyynystä ja pilttipurkin kansia nyt oli tuolloin muutamia joutilaana.