Miau mikä setti – kietaisubody ja rusettipanta

Ostin keväällä maistiaispalan tätä suloista kissatrikoota Verson Puodilta. Kisukangas taipui viimein kietaisubodyksi ja rusettipannaksi 62 cm neitoselle. Olipahan mahtavan helppoa tuo rusettipannan ompelu! Vaan samaa ei ihan voi sanoa ensimmäisestä kietaisubodystani. 

PaaPiin kaavakirja lapsille (2017) tarttui mukaan kirjastosta ja sisälsi useamman oikein kivannäköisen lastenvaatteiden kaavan. Ensimmäiseksi testiin pääsi kietaisumallinen Nuppu-body. Kietaisubodyt ovat perinteisesti olleet meillä käytetyimpiä vauvanvaatteita koossa 62, mutta kokoon 68 puettavalla on ollut jo tapana pyöriä kuin hyrrä hoitopöydällä ja ollaan sitten siirrytty pään yli pujotettaviin malleihin. Lähiaikoina ei siis tarvitse ryhtyä uudelleen kietaisubodyn kanttaushommiin, onnellisena totean, sillä se ei ollut lempipuuhaani näillä kotikoneilla / taidoilla. Bodysta nimittäin mm. hävisi aika lailla mutkat suoriksi tuossa saumuroidessa. 

Kietaisubodyssa resoria tarvitaan hurjan pitkä suikale pienimpiinkin kokoihin. Ensimmäinen haaste olikin mittailla tarvittavan resorin pituus mutkittelevasta kietaisubodyn reunasta, jota muuten riitti ainakin 170 senttiä. Ja sitten todeta, että resoriputken leveys ei riitä, vaan tarvittava reilu 120 sentin suikale on ommeltava kahdesta palasta. Sitten taas mittailemaan ja etsimään sopivaa kohtaa, johon piilottaa sauma niin ettei se tule näkyviin... Tässä vaiheessa kyllä huomasin, että esimerkiksi resorikantti.fi myy valmista resorikanttinauhaa, mutta olin jo ehtinyt aloittaa muut kanttaukset tuolla violetilla, enkä onnistunut löytämään ohjetta yhtenäisen suikaleen saksimiseen kotona.  

Neppareiden taakse muihin kuin resorin kohtiin olisi ohjeen mukaan liimattu pieni trikookappale kaksipuoleisella tukikankaalla. Ainakaan Eurokankaasta myyty 2-puoleinen tukikangas ei millään konstilla kiinnittynyt toiseen puoleen, joten sovelsin lennossa ja ompelin kappaleet saumuroidun sauman päälle. 

Neppareiden nakuttelu ei ensikertalaisena kuulunut lempipuuhiini, varsinkaan kun niiden sijoittelu oli aikas vaikeaa. En tajunnut merkitä kohdistuksia kankaalle kaavamerkkien mukaan, ja kun kanttaukset olivat valmiit, meni vaate tietysti kasaan, jolloin sopivien kohtien mittaaminen ja kaavojen asettelu oli hankalaa. Toisaalta kanttausten ompelun jälkeen merkintöjä ei olisi kuitenkaan näkynyt, jos ne olisi jo kankaita leikatessa tehnyt. Lopputulos ei niin mallikelpoinen, mutta kelvollinen nyt kuitenkin, ennen kaikkea valmis! 

Paapiin kaavoja en ole aiemmin testannut, mutta ainakin tämä kaava vastasi hyvin kokoaan ja oli täydellinen 62-senttiselle. Sommittelin Nuppu-kietaisubodyn kaavoja kissakankaalle uudelleen leikattuani yhden bodyn koossa 62, kun mietin tekisinkö toisen ”kaverille kans”. Tuo 60 cm palanen 160 cm leveää trikoota olisi juuri ja juuri riittänyt vielä toiseen samankokoiseen. Päädyin kuitenkin ompelemaan typylle samaan settiin rusettipannan, johon tämä leikkisä Leikki-digitrikoo rusettipäisellä kisulla oli kuin tehty. 

Vauvan rusettipanta, tai oikeastaan leveämpi headwrap, on ommeltu Jujunan rusettipannan ilmaiskaavalla. Tässä rusettipannan kaavassa parasta oli Jujunan blogissa julkaistu huippuhyvä kuvallinen headwrapin ompeluohje, jonka avulla aloittelijakin pyöräyttelee palasista hetkessä kivan asusteen. (Innostuin helppoudesta niin että muokkasin saman tien kaavasta isomman koon ja surautin kerralla myös aikuisten headwrapin.)

Rusetti olisi toki voinut olla isompikin... :)