Loppuvuoden isovelilahja ja vauvalahja valmistuivat murretuissa sävyissä. Kettusukat neuloin pakettiin lahjaksi tuoreelle isoveljelle. Tyttövauvaa halusin muistaa vanhan roosan värisellä rusettipannalla.
Kettusukkien neulomista varten yhdistelin Jonnan koukkuja -blogin kettusukkaohjetta, perinteistä Novitan lasten perusvillasukkaohjetta ja hiukan myös omaa sävellystä kuvion ja kavennusten suhteen. Kettusukat kokoa 30 neuloin seiskaveikasta 40 silmukalla ja 3,5 mm puikoilla.
Sovelsin kuviota hieman, siis tein aloituksen valkoisella vähän keskemmällä ketun kasvoja, samoin tuplamustan. Ketun kuonoa varten vaihdoin mustaan vasta, kun jäljellä oli 3 silmukkaa jokaisella puikolla. En muistakaan aiemmin neuloneeni kuviota, joten tässä on vielä opettelemista! Kun oma neulekäsiala on valmiiksi aika tiukka, sai olla tarkkana, että sukka ei kiristänyt liikaa varpaista. Kiilakavennukset kantapään jälkeen tein näihinkin sukkiin joka toinen kerros, jotta telkkarineule etenee mukavammin ilman ylimääräisten välikerrosten laskemista.
Rusettipanta pohjautui Jujunan rusettipannan ilmaiskaavaan, jonka kokoa 42 muokkasin hiukan matalammaksi ja rusettia pienemmäksi kuin viimeksi ompelemaani kissamaiseen vauvan rusettipantaan. En lisännyt pantaosaan pystysuunnassa saumanvaroja kuten muihin reunoihin kappaleissa, sillä pieni pää on pieni, ja peittyy muutenkin muhkeaan headwrapiin. Ja mitä
muhkeampi sen muhkeampi, mutta hillityn värisävyn lisäksi lahjaksi menevään
headwrapiin ajattelin hiukan hillitympää rusetin kokoa: Ruseteista tein pari senttiä pienemmät kuin kaava, joka Jujunalla on kaikkia kokoja varten sama, siis melkoisen suuri vauvakokoihin nähden.
Kettusukista tuli myös joululahjahitti, nimittäin neuloin kettukuvioidut villasukkaparit myös omalle pojalle ja suvun toiselle pienelle vähän erilaisia sukanvarsia testaillen. Lähtipä innostus leviämään myös tuttavien kesken näytettyäni kettusukkien kuvia ja ohjeita, ja näitä päätyi pian pukinkonttiin pienille myös muiden innokkaiden neulojien käsistä.
